Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
03.08.2007 - 11:41

Jotenkin kaikki vastoinkäymiset tuntuvat nyt kohtuuttoman suurilta. Aivan kuin tässä ei olisi muutenkin mietittävää ja selviteltävää.
Kotiin voit aina tulla, sanoivat tärkeimpäni. Se lohduttaa. On minulla sentään paikka mihin paeta, jos en muuten onnistu.

En aio lannistua. En ole rohkea, rohkeutta minussa on vain hitunen. Mutta minä selviän kyllä. Kyllä minä kestän. Saatan taipua, mutta en katkea. Asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä.


Yö yöltä jokin minussa kirkastuu,
yö yöltä jokin minussa muuttuu kauniiksi.
Minä eksyin tiheään sumuun
ja kuulin vain etäistä huuhkajaa.
Kun tuli täydenkuun aika ja selkeiden öiden aika,
otin soittimeni ja rukoilin,
ja vaikka koko maailma kulkisi runoni luota pois,
minä tanssin ja laulan, löydän taas
itseni, kuljen pajupilliä
pitkin taivaaseen.

- Leif Färding





Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja
Mietteitä, ajatuksia, tuntemuksia, kokemuksia, runoja, elämää... Kuvat on ottanut, ellei toisin mainita, allekirjoittanut. Kuvia ei saa kopioida ilman lupaa!
Sivut
Blogilista
Merkitse tämä blogi suosikiksesi TÄÄLLÄ.